Zachris Castrenin säätiö sr
Säätiö tukee ja edistää kansansivistystyötä jakamalla apurahoja Helsingin suomenkielisen työväenopiston opiskelijoille opiston ulkopuolella tapahtuvaan jatko- ja täydennysopintoihin sekä opiskelijaryhmien harrastus- ja kulttuuritoimintaan.
Apurahoja myönnetään säätiön talousarvion puitteissa hakemisvuoden aikana tapahtuvaan opiskeluun.
Hakuaika on vuosittain huhtikuussa. Apurahoja voidaan myöntää myös ryhmille. Apurahan myöntäminen edellyttää hakemusta välittömästi edeltävän kahden lukuvuoden aikana opiskelua Helsingin työväenopistossa. Apurahaa ei myönnetä ammattiin liittyvään koulutukseen.
Vuosien 2008 - 2024 aikana apurahoja on maksettu n. 718 000€. Säätiö on myös jakanut kannustusstipendejä n. 60 500€.
Helsingin Työväenopiston opistolaisyhdistyksen hallinnassa ollut Ensijohtaja Zachris Castrénin stipendirahasto perustettiin vuonna 1939. Zachris Castrén antoi suostumuksensa rahaston nimelle ja lahjoitti alkupääoman rahastolle. Vuosien aikana rahasto on saanut opiskelijoilta testamenttilahjoituksia.
Zachris Castrenin säätiö on rekisteröity 11.1.2008. Säädepääoma on muodostunut Ensijohtaja Zachris Castrenin stipedirahastoon kertyneestä pääomasta, sen lisäksi säätiö sai vuoden 2008 alussa yksityishenkilöltä merkittävän lahjoituksen. Näiden varojen tuotolla on voitu vuosittain jakaa apurahoja opiskelijoille ja opiskelijaryhmille.
Zachris Castrén
Zachris Castrén syntyi kauppiasperheeseen Oulussa 1868. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi 1899. Hänet nimitettiin käytännön filosofian dosentiksi yliopistoon 1903. Castrénille myönnettiin professorin arvo vuonna 1928.
Zachris Castrén valittiin 1914 toimintansa aloittaneen Helsingin suomenkielisen työväenopiston ensimmäiseksi johtajaksi. Vuodesta 1917 lähtien Castrén oli Työväenopistojen liiton johtaja sekä vuodesta 1919 Kansanvalistusseuran puheenjohtaja. Kaikissa edellä mainituissa tehtävissä hän toimi kuolemaansa 1938 saakka. Työuransa aikana hän toimi monissa luottamustoimissa ja oli merkittävä mielipidevaikuttaja.
Johtajana Castrén piti tärkeänä työväestön sivistys- ja yhteiskuntataitoja. Työväenopiston johtajana hänen tavoitteena oli, että oppilaat, opettajat ja eri ryhmittymät kohtaisivat samanarvoisina. Opiskelun vastapainona hän korosti opetuksen ulkopuolella tapahtuneiden yhteisten tilaisuuksien merkitystä.
Zachris Castrénin mielestä kansanvalistustyön kautta uudistukset tulevat mahdolliseksi.
